Keskittymiskyky vaikuttaa muun muassa ärtyneen suolen aiheuttamiin kipuihin. Tämän kirjoituksen aikana haluan auttaa sinua ymmärtämään keskittymisen ja kivun yhteyden, sekä näyttää sinulle miten tilannetta voidaan parantaa.

Sisältö:

• Keskittyminen ja ärtynyt suoli – tiede

• Mitä tehdä asialle?

• Konkreettisia vinkkejä omahoitoon

Keskittyminen ja ärtynyt suoli – tiede

Vuoden 2018 tutkimuksen mukaan (1) ärtyvän suolen oireyhtymän potilailla on keskivertohenkilöön verrattuna enemmän vaikeuksia keskittymisen kanssa. Tutkimuksessa myös huomattiin, että mitä paremmin henkilö kykeni keskittymään yhteen asiaan kerrallaan, sitä vähemmän kipuja hänellä oli. Tähän voi olla montakin syytä. Yksi syy lienee keskittymisvaikeuksien tuoma katastrofioinnin lisääntyminen (1). Katastrofioinnissa henkilö alkaa ylianalysoimaan tilannettaan ja kuvittelemaan kaikki pahimmat skenaariot. Tämä on ymmärrettävää, mutta asia, jota kannattaa välttää viimeiseen saakka.

Ärtyneen suolen kohdalla katastrofisointi ei liity pelkästään kipuun, vaan myös esimerkiksi matkojen suunnitteluun. Etenkin ripulipohjaisessa ärtyvän suolen oireyhtymässä tuppaa käymään niin, että siitä kärsivä henkilö suunnittelee jopa vessatauot erikseen.

Tälläisestä on syytä päästä eroon mahdollisimman nopeasti, sillä se mihin keskityt voimistuu ja jos keskityt tarpeeseesi käydä vessassa, luultavammin käyt enemmän kun olisi tarpeen ja vähintäänkin stressaat “turhaan”. Tämä on kuitenkin ymmärrettävästi helpommin sanottu, kuin tehty. Tätä helpottaaksesi on hyvinkin suotavaa hoidattaa taustalla olevia psykologisia ongelmia, kuten lapsuuden traumat, jotka voivat aiheuttaa aikuisena negatiivista sisäistä dialogia ja tunnelukkoja, kohottaen psykologista kokonaiskuormaa. Mitä tulee stressivatsan kiputuntemukseen liittyvään katastrofiointiin, erään toisen vuoden 2018 tutkimuksen mukaan (2) kipukatastrofiointi vaikuttaa voimakkaasti potilaan suoliston herkkyyteen ja kykyyn hyväksyä tilanne. Suoliston herkkyys taas vaikuttaa suoraan siihen, kuinka usein ärtyneen suolen oireita koetaan ja samalla myös elämänlaatuun.

Mitä tehdä asialle?

Tilanteen hyväksyminen on ensiarvoisen tärkeää. Sinun tulee hyväksyä se, että sinulla on ärtyvä suoli, mutta tämä ei tietenkään tarkoita asian kanssa identifioitumista. Hyväksyntä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että et enää stressaa sitä, mitä et voi muuttaa. Ärtynyt suoli on ja tulee pysymään, ainakin nykytieteen valossa. Hyväksyntä vähentää oireita merkittävästi ja lisää kykyä keskittyä muihin asioihin. Hyväksynnän lisäksi on tärkeää hoitaa negatiivisia sisäisiä ajatuksia, IBS-identifioitumista, tunnelukkoja ja menneitä traumoja. Näissä kaikissa auttaa muun muassa EFT-hoito, jota itse käytän ärtyneen suolen hoidoissani, etenkin jos siihen liitetään vahvasti mukaan tunnelukkojen hoitaminen ja meditatiivinen hengittely. EFT:n on todettu muun muassa olevan tehokas ahdistuksen hoidossa (3), vihan hoidossa (4), ylensyönnin hoidossa (5) ja monessa muussakin ongelmassa. Esimerkiksi kipu, masennus, PTSD ja mielihalut: “Posttest, significant declines were found in anxiety (-40%), depression (-35%), posttraumatic stress disorder (-32%), pain (-57%), and cravings (-74%), all P < .000. Happiness increased (+31%, P = .000) as did SigA (+113%, P = .017). Significant improvements were found in RHR (-8%, P = .001), cortisol (-37%, P < .000), systolic BP (-6%, P = .001), and diastolic BP (-8%, P < .000). Positive trends were observed for HRV and HC and gains were maintained on follow-up, indicating EFT results in positive health effects as well as increased mental well-being.” (6) Myös meditaatio voi auttaa. Esimerkiksi erään juuri vähän aikaa sitten (4.2020) julkaistun tutkimuksen mukaan (7) meditatiivinen kongnitiivinen terapia selkeästi vähensi potilaiden oireita ja paransi elämänlaatua.

Konkreettisia vinkkejä omahoitoon

Mitä tulee itse keskittymiseen, on tärkeää huomioida, että keskittyminen kipuhetkenä on vaikeaa, joten keskittymiskykyä kannattaa harjoittaa muutenkin, jotta vaikeassa tilanteessa keskittyminen tulee helpommin ja luonnollisemmin. Myös hyväksyntä ja katastrofisoinnin lopettaminen voivat olla hankalia asioita. Onneksi näihin kaikkiin voi vaikuttaa myös kotikonstein. 1. Mikäli esimerkiksi koet hankalaksi keskittyä “tylsiin” asioihin, kuten vaikkapa opiskeluun, voit käyttää ajastinta apunasi.

Jos normaalisti kykenet vaikkapa 20 minuutin opiskelutuokioon, voit laittaa ajastimen 25 minuuttiin. Kun tämä tuntuu helpohkolta, voit lisätä aikaa taas joillakin minuuteilla.

2. Myös kännykän käyttämisen vähentäminen, sekä vain yhteen asiaan kerrallaan keskittyminen (eli multitaskauksen vähentäminen) auttavat aivoja voimaan paremmin, jaksamaan enemmän ja keskittymään tehokkaammin. 3. Voit myös harjoittaa keskittymiskykyäsi erinnäisillä mielenharjoitteilla ja hengitysharjoitteilla. Näihin kuuluu esimerkiksi harjoitteet kuten: – Läsnäoloharjoitus – Aikuisuuden mielipaikkaharjoitus – Lapsuuden mielipaikkaharjoitus – Turvakuplaharjoitus – Negatiivisten fyysisten ja psyykkisten tunteiden poistaminen hengittämisellä – Kehotietoisuusharojitukset Tässä esimerkki yhdestä harjoitteesta Lisää tämän kaltaisia harjoitteita on tarjolla asiakkailleni. [VIDYARD]

Lähteet:

(1) https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/29573051 (2) https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/29882424 (3) https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/26894319# (4) https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/31430984 (5) https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/31765223 (6) https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/30777453 (7) https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/32134291