Stressi voi johtua lapsuudessa koetuista traumoista, elämän vaikeuksista tai itse ärtyneestä suolesta. Siksi aionkin tämän blogin aikana käydä läpi ärtyneeseen suoleen liittyviä stressitekijöitä, niiden alkuperiä, yleisiä stressin perusteita hermostotasolla (parasympaattinen ja sympaattinen hermosto), sekä kroonisen ja akuutin stressin eroja ja stressin vaikutuksia ärtyneen suolen oireyhtymään. Blogin sisältö: 1) Mitkä asiat aiheuttavat stressiä? 2) Mitä ovat parasympaattinen ja sympaattinen hermosto ja kuinka ne liittyvät stressiin? 3) Akuutti stressi 4) Krooninen stressi 5) Stressin vaikutus ärtyneen suolen oireyhtymään – perusteet

Mitkä asiat aiheuttavat stressiä?

Ärtynyttä suolta ja sen hoitoa ajatellessa, on eittämättä tärkeää ymmärtää mistä stressiä voi tulla. Se mitä et ymmärrä tai tiedosta, on asia jota et voi hoitaa. Stressiä tulee yleisesti ottaen paljon työ- ja perheympäristöstä, omien moraalisten / eettisten ajatusten ollessa konfliktissa oman tekemisen kanssa (esimerkiksi teet työtä, joka menee eettisiä ajatuksiasi vastaan), taloudellisesta tilanteesta ja omista negatiivisista sisäisistä keskusteluista (huono minäkuva, itsensä sättiminen jne).

Muun muassa negatiiviset lapsuudenajan kokemukset voivat aiheuttaa tunnelukkoja, jotka ovat lapsuudessa ja nuoruudessa opittuja selviytymismalleja ja reagointitapoja, jotka ilmentyvät aikuisena aktivoituessaan tiedostomattomana toimintana ja negatiivisena sisäisenä keskusteluna.

Esimerkkejä tunnelukoista ovat vihastuminen aina, kun joku ei tee asioita kuten sinä pyydät ja pelko siitä, että epäonnistut. Nämä tunnelukot aiheuttavat stressiä usein jopa päivittäisessä elämässämme ja miltei aina tiedostomattomasti, jonka vuoksi niiden hoito on ensiarvoisen tärkeää. Usein jo pelkkä vaikeus tuoda omia tunteitaan ja ajatuksiaan esiin voi aiheuttaa huomattavia määriä stressiä, eikä suinkaan vain näin käyttäytyvälle henkilölle, vaan usein myös muille perheenjäsenille, ystäville ja puolisolle. Nämäkin ovat usein lapsuudessa opittuja toimintamalleja, joista on hyvä päästä eroon mahdollisuuksien mukaan. Toki näiden lisäksi pitää miettiä nykyistä elämäntyyliämme: kaikkea pitäisi tehdä, pitäisi osata, pitäisi olla. Vanhemmat joutuvat usein hoitamaan lapset täysin yksin tai vähintäänkin hyvin vähäisellä tuella, työtä tehdään suurimman osan viikosta ja kotiin päästyä ollaan väsyneitä ja äksyillään helposti. Silti pitäisi jaksaa treenata, tavata kavereita ja harrastaa jos vaikka mitä. Elämästämme on tullut erittäin hektistä ja vaativaa, mutta näihinkin voidaan vaikuttaa oman sisäisen rauhan lisääntyessä. Ärtyneestä suolesta kärsivillä on lisäksi paljon stressiä itse oireyhtymästä johtuen. Suuri osa IBS:ästä kärsivistä häpeää oireyhtymäänsä ja kärsii sekä itse-inhosta että päivittäisestä väsymyksestä. Suuri osa viikosta voi usein mennä elämässä pärjäämiseen ja kiputilojen kanssa sohvanpohjalla makaamiseen, eikä haluamiaan vaatteita voi useinkaan laittaa päälle, saatika käydä harrastamassa haluamiaan harrastuksia.

Alla on esimerkkejä teetättämäni kyselyn vastauksista, liittyen IBS-oireisiin:

Kuten näkyy, ärtyneen suolen vaikutus on erittäin laaja-alainen ja voi pahimmillaan ajaa ihmisiä syvään masennukseen ja itsemurha-ajatuksiin. Mikäli haluat itse vastata kyselyyni ja lukea tästä aiheesta enemmän, pääset artikkeliin alla olevasta napista.

Kuinka parasympaattinen ja sympaattinen hermosto liittyvät stressiin?

Meidän autonominen hermostomme voidaan jakaa karkeasti ottaen kahteen eri osaan, parasympaattiseen ja sympaattiseen hermostoon. Autonomisella hermostolla tarkoitetaan sitä hermostoa, jota emme voi kontrolloida tahdonalaisesti, vaikuttaen muun muassa sydämen toimintaan ja rauhasten eritykseen, sekä verenpaineeseen. Voimme kuitenkin tietyillä tekniikoilla, kuten hengitysharjoituksilla, vaikuttaa hermoston “tonukseen”, eli siihen aktivoituuko parasympaattinen vaiko sympaattinen puoli enemmän. Mutta mitä ovat nämä parasympaattinen ja sympaattinen hermosto? Nimestä voisi päätellä että sympaattinen on jotenkin iloa tuova tai ainakin ymmärtävä “symppis”. Jotta asiat eivät olisi kuitenkaan liian helppoja, juttuhan on juurikin toisinpäin. Käytä tätä siis muistisääntönä; salakavalasti nimetty sympaattinen hermosto on se, joka aktivoituu kun stressaannut, lisäten valmiuttasi pakenemiseen, taisteluun tai jähmettymiseen. Parasympaattinen hermosto taas aktivoituu kun rentoudut, sulatat ruokaasi ja olet iloinen. Tämähän liittyy myös vahvasti niin kutsuttu Vagus-hermo, eli kiertäjähermo, joka on tärkeä osa ruuansulatusta. Jokaisen ärtyneestä suolesta kärsivän tulisikin olla kiinnostunut Vagus-hermon toiminnasta. Kirjoitan tästä myöhemmin erillisen blogin.

Kehon stressireaktio

Stressireaktiossa keho siis vaihtaa fokuksen parasympaattisen hermoston aktivoinnista sympaattisen hermoston aktivointiin, jolloin ruoansulatus, seksuaaliset toiminnot, kudosten parantuminen, kyky ajatella syvällisiä ajatuksia (esimerkiksi novellien kirjoittaminen, syvälliset keskustelut jne), sekä kyky pysyä rauhallisena huonontuvat. Fyysisiin muutoksiin kuuluvat muun muassa maksan energiavarastojen käyttöönotto, sydämen lyöntitiheyden nouseminen, verenpaineen nouseminen, hengitystiehyeiden laajentuminen, pupillien laajentuminen, verenkierron lisääntyminen raajoissa ja sen vähentyminen sisäelimissä, hikoilun lisääntyminen ja ruoansulatukseen sekä lisääntymiseen liittyvien toimintojen vähentyminen.

Keholla on kaksi eri tapaa reagoida stressiin: 1) HPA axis (Hypotalamus -> aivolisäke -> lisämunuaiset): Toimii hitaasti, aktivoituen parissa minuutissa stressin aiheuttajan ilmaantumisen jälkeen. Tämä aiheuttaa muun muassa kortisolin nousua. Nopeat tapahtumat, kuten hetkellinen pelästyminen, eivät yleensä aktivoi tätä. 2) SAS (sympathoadrenal system): Nopeasti päälle ja pois päältä menevä reaktio. Kommunikoi suoraan sisäelinten kanssa ja erittää adrenaliinia. Yleisesti ottaen, heti kun stressin aiheuttajaa ei enää ole, keho palautuu sympaattisesta parasympaattiseen toimintaan, joskin on huomioitava että keho ei normaalisti ole kummassakaan ääripäässä täysin. Tämä nopeasta stressistä takaisin lepotilaan vaihtelu on normaalia ja jopa hyväksi keholle (huom! Voi myös aiheuttaa astmakohtauksia, eli myös akuutissa stressissä on omat ongelmansa). Ongelmia ilmaantuu eritoten silloin, kun keho jää stressitilaan, eli stressi muuttuu krooniseksi. Lue alta lisää näistä eri tilanteista.

Akuutti stressi

Akuuttia stressiä aiheuttavat asiat, jotka tapahtuvat nyt tai hyvin pian (jolloin stressiä aiheuttaa asian etukäteen miettiminen), sekä asiat jotka ovat tapahtuneet vain vähän aikaa sitten. Akuutti stressi voi olla hyvinkin lyhytkestoista, esimerkiksi silloin kun pelästyt jotain asiaa tai stressaat pari päivää ennen kokeita. Kuitenkin esimerkiksi riitatilanne puolison kanssa voi aiheuttaa useiden viikkojen stressin. On myös mahdollista kokea akuuttia stressiä jopa noin kuukausi tapahtuman jälkeen. Etenkin näissä hieman pidemmissä, noin 3-30 päivän pituisissa stressaavissa ajanjaksoissa, joita yleensä kutsutaan akuutiksi stressihäiriöksi, voi potilas kokea erittäin rankkoja psyykkisiä oireita, kuten esimerkiksi:

• Henkistä “puutuneisuutta”, jolloin henkilö voi olla etäinen tai sisäänpäin kääntynyt

• Vaikeuksia huomioida ympärillä olevia asioita ja tapahtumia

• Tunne siitä, että ympäristö näyttää epätodelliselta tai muutoin oudolta

• Tunne siitä, että omat tunteet tai ajatukset eivät oikeasti ole sinun

• Vaikeuksia muistaa traumaan liittyviä asioita

Usein nämä tunteet menevät itsestään, mutta on hyvä olla näistä tietoinen ja puhua esimerkiksi lääkärin kanssa näistä tunteista. Mikäli tätä jatkuu yli kuukauden, kyseessä on krooninen stressi ja mahdollisesti trauman jälkeinen stressioireyhtymä (PTSD), joka vaatii hoitoa. Yleisesti ottaen sanotaan, että mikäli stressitilannetta on jatkunut yli kuukauden, kyseessä ei enää ole akuutti stressireaktio, vaan pikemminkin kroonistunut stressi.

Normaalit, lyhytkestoiset stressitilanteet, kuten töistä myöhästyminen, treffeille meno ja muut vastaavat, eivät normaalisti saa aikaiseksi negatiivisia vaikutuksia, sillä keho palautuu näistä todella nopeasti. Ärtyneen suolen ja kroonisen stressin kohdalla näin ei kuitenkaan välttämättä ole, jolloin keho jää stressitilaan pidemmäksi aikaa.

Krooninen stressi

Kroonista stressiä aiheuttavat pitkään jatkuneet ongelmat, kuten ärtynyt suoli tai muut vastaavat oireyhtymät tai taudit; läheisen vakava ja pitkäkestoinen sairastuminen; useiden akuuttien stressoreiden peräkkäinen kokeminen, kuten vaikkapa kevyt sairastuminen jonka jälkeen koulussa tulee useiden viikkojen tentit, jota seuraa joku muu stressaava tekijä; krooniset univaikeudet; pitkään kestänyt taloudellinen ahdinko; ja pitkään kestänyt itsensä sättiminen / tunnelukkojen kanssa päivittäinen tai viikoittainen taistelu. Jos aiemmin mainittu stressireaktio jää päälle, eli kroonistuu, keho alkaa reagoimaan stressiin hitaammin ja lamaantuneesti. Tämän lisäksi aivoilla on vaikeuksia palauttaa kehon toimintoja edes tälle normalisoituneelle stressitasolle, jääden helposti uuteen, korkeampaan stressitasoon. Tämä on etenkin totta mikäli stressistä kärsivä henkilö kärsii tunneulkoista johtuvasta stressaavasta käyttäytymisestä, kuten negatiivisesta sisäisestä keskustelusta, tai katastrofisoi tilannetta. Päälle jäädessään, stressireaktio johtaa hiljalleen immuunipuolustuksen huonontumiseen ja hormonaalisiin muutoksiin, esimerkiksi kortisolin kohdalla, jolloin kehon tulehduksellisuus nousee, nukkumisesta tulee vaikeampaa ja henkilö sairastuu helpommin myös perus virus- ja bakteeritauteihin.

Stressin vaikutus ärtyneen suolen oireyhtymässä – perusteet

Nyt kun tiedät mistä stressiä tulee, mitä “parasympaattinen hermosto” ja “sympaattinen hermosto” ovat, sekä mitkä ovat kroonisen ja akuutin stressin erot, on aika käydä itse asiaan, nimittäin perusteisiin stressin vaikutuksesta ärtyneen suolen oireyhtymässä. Mikäli mietitään stressiä kroonisen ja akuutin stressin kannalta, voidaan sanoa, että ärtyneen suolen oireyhtymässä akuutti stressi toimii triggerinä ja krooninen ylläpitää tai jopa mahdollisesti aiheuttaa ärtyneen suolen.

Yleisiä ongelmia, jotka voivat juontua kroonisesta stressistä (1):

• Lihasten kireydet ja kivut. On myös mahdollista kärsiä lihaskivuista esimerkiksi ärtyneen suolen vuoksi.

• Migreenin ja muiden päänsärkyjen mahdollisuus kasvaa, muun muassa niskan alueen kireyksien takia.

• Lihaskato ja lihasheikkous voivat jountua psykologisesta lihaskireydestä ja lihasten käyttämäyttömyydestä, joka voi johtua kivun pelosta.

• Sydän- ja verisuonisairauksien mahdollisuus nousee kroonisesta stressistä johtuen.

• Tulehduksen määrä kehossa voi nousta, johtaen mahdollisesti diabetekseen ja korkeaan LDL kolesteroliin.

• Immuniteetti huononee ja keho ei kykene taistelemaan viruksia ja bakteereita vastaan kuten normaalisti.

• Suoliston kipukynnys madaltuu (koet kipua helpommin), turvotus ja ilmavaivat lisääntyvät ja suoliston toiminta muuttuu.

• Stressaava henkilö saattaa syödä enemmän ja nopeammin, johtaen ruoansulatuksellisiin ongelmiin, kuten suoliston nopeuden lisääntymiseen, ja happojen vähyyteen tai refluksiin, sekä liialliseen ilman nielemiseen. Liiallinen ilman nieleminen taas johtaa helposti vatsan turpoamiseen ilmasta, joka voi aiheuttaa jo yliherkkänä olevassa vatsassa kiputilan lisääntymistä.

• Seksuaaliset vaikeudet, kuten erektiohäiriöt ja ongelmat orgasmin saamisessa. Seksuaaliset ongelmat ovat myös yleisiä ärtyneestä suolesta kärsivillä.

Stressi on tunnetusti yksi keskeisimpiä asioita ärtyneen suolen kohdalla. Se voi toimia selkeänä triggerinä tai ylläpitäjänä (2). Ei ole tällä hetkellä näyttöä siitä, että stressi suoranaisesti aiheuttaisi ärtynyttä suolta, joskin tiedetään että lapsuuden traumat voivat muokata suoliston mikrobikantaa. Näin ollen, on mahdollista, että lapsuusajan stressi voisi aiheuttaa ärtyneen suolen vuosien päästä, mikrobi-flooran dysbioosin, eli vääristymän, vuoksi (3).

Tiedetään myös, että ärtyneestä suolesta kärsivillä on esimerkiksi ahdistuneisuutta jopa viisi kertaa enemmän kuin heillä, jotka eivät kärsi IBS:ästä. Ärtyneen suolen ja ahdistuneisuuden yhteys näkyy myös toisinpäin katsottuna, sillä ahdistuksesta kärsivillä on jopa 4.7 kertaa isompi todennäköisyys kärsiä ärtyneestä suolesta (4).

On näyttöä siitä, että ärtynyt suoli on alkanut useilla potilailla ensimmäisen kerran erittäin rankan psykologisen trauman jälkeen. Samassa tieteellisessä artikkelissa huomautettiin myös, että stressi vaikuttaa suoliston bakteerikantaan, aiheuttaen muun muassa immuunipuolustuksen yliaktivoitumista, joka taas aiheuttaa kipuyliherkkyyttä suolistossa. Näyttäisi myös siltä, että IBS oireet voivat pahentaa stressiä ja psykologisia sairauksia (5), aiheuttaen ikävän oravanpyörän.

Stressi pystyy vaikuttamaan suolistoon myös niin sanotun Kortikotropiinia vapauttavan hormonin vaikutuksien kautta. Tämä hormoni kykenee aiheuttamaan muunmuassa hypersensitiivisyyttä (yliherkkyys hermostossa, lisäten kipuaistimusta), suoliston motiliteetin epävakautta (kuinka suolisto liikkuu – liian hitaasti tai liian nopeasti), suoliston läpäisevyyttä, suoliston mikrobikannan vääristymää (dysbioosia) ja suoliston immuniteetin heikkenemistä, sekä tulehduksellisuutta (5). Mainitsin aiemmin Vagus-hermon, joka on tärkeä osa parasympaattista, eli rentouttavaa hermostoa. Vagus kykenee kontrolloimaan henkistä olotilaa, immuunipuollustusta, ruoansulatusta ja sydämen toimintaa. Näyttäisikin siltä, että Vaguksen aktivoinnilla saatetaan kyetä hoitamaan erinnäisiä masennustiloja kuten trauman jälkeistä oireyhtymää (PTSD) ja esimerkiksi IBD:tä, johon sisällytetään muun muassa chronin tauti (6). Ihan uusimpien tutkimusten mukaan, on mahdollista käyttää Vaguksen toimintaa muokkaavia hoitokeinoja ärtyneen suolen hoitoon, joskin tämä tarvitsee vielä lisää tutkimusta (7).

Seuraavissa osissa tätä artikkelia, tulemme käymään läpi tarkemmin stressin vaikutusta ärtyneen suolen oireyhtymään, aina lapsuusajan stressitekijöistä nykyhetkeen, eli aikuisuuteen, fokusoiden tieteen lisäksi päivittäisessä elämässä läpikäytäviin asioihin. Kolmannessa osassa käymme läpi hoidon teoriaa ja käytäntöä, mukaan lukien Vaguksen aktivointia.

Lue myös nämä aiheeseen liittyvät kirjoitukseni

Emotional Freedom Techniques ärtyneen suolen hoitomuotona Keskittyminen ja ärtynyt suoli: Vähennä kipua Ripuli vai ummetus: Suoliston nopeus Lapsuuden Traumat Lantionpohjan häiriöt ja ärtynyt suoli (mm. stressin vaikutus) Tunnelukkojen muodostuminen, vaikutukset ja hoito Skeematerapia ärtyneen suolen hoidossa

Lähteet:

(1) https://www.apa.org/topics/stress-body (2) https://www.webmd.com/ibs/guide/stress-anxiety-ibs#1 (3) https://www.cambridge.org/core/journals/development-and-psychopathology/article/mind-and-gut-associations-between-mood-and-gastrointestinal-distress-in-children-exposed-to-adversity/D29E390A71A1E74CAD6955177CDFAE44 (4) https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/19552631/ (5) https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4202343/ (6) https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5859128/ (7) https://www.futuremedicine.com/doi/10.2217/bem-2020-0004