Alistumisen tunnelukko – ”Minun on pakko alistua”
– Alistumisen tunnelukko tulee helposti kun vanhemmat eivät ikinä anna periksi ja laittavat omat tarpeensa tärkeysjärjestyksessä aina ensimmäiseksi.

– Saattaa aiheuttaa hankaluuksia edetä uralla. Voi myös esiintyä vaikeutena sanoa “ei”, vaikka työtaakkaa olisi jo liikaa.

– Toisaalta kompensaationa voi esiintyä liiallista jääräpäisyyttä ja kaiken vastustamista.

– Vältellessä pyritään pysymään pois tilanteista joissa joutuu alistumaan, aiheuttaen esimerkiksi vaikeuksia parisuhteen tai työn hankkimisessa.

Emotionaalisen estyneisyyden tunnelukko – ”Tunteet on hallittava”
– Emotionaalisen estyneisyyden tunnelukko ulee usein mikäli lapsena ei ole saanut näyttää tunteitaan (“Ei isot pojat itke”, “Ei saa murjottaa!”). Voi myös johtua ympärillä olevien ihmisten negatiivisista reaktioista lapsen tunteisiin, esimerkiksi koulussa.

– Saattaa aiheuttaa vaikeuksia tunteiden näyttämisessä esimerkiksi potentiaaliselle puolisolle, lapsille tai juhlissa.

– Kompensaationa saatetaan näyttää tunteita liiakseenkin ja hyvinkin äkkinäisesti.

– Välttely voi johtaa esimerkiksi erakoitumiseen, kun tunteita aiheuttavia tilanteita vältellään.

Epäonnistuminsen tunnelukko – ”Olen epäonnistuja”
– Epäonnistumisen tunnelukkoa saattaa esiintyä vaikkapa silloin kun vanhemmat moittivat pienistäkin virheistä tai näyttävät kehon kielellään pettymyksensä. Voi myös tulla, mikäli ei rohkaista tarpeeksi ja lapsi kokee itse olevansa huono.

– Saattaa aiheuttaa ongelmia uralla etenemisessä ja ylipäätään asioiden oppimisessa, motivaation ja uskon kykyihinsä ollessa matalalla.

– Kompensaationa taas pyritään tekemään kaikki mahdollinen, jottei epäonnistumista tulisi. Perfektionismia saattaa esiintyä.

– Välttelyssä pyritään siihen, ettei mahdollisuutta epäonnistumiselle voi tulla, jolloin etsitään esimerkiksi mahdollisimman helppo työpaikka.

Hylkäämisen tunnelukko – ”Minut hylätään kuitenkin”
– Hylkäämisen tunnelukko voi johtua koulussa, päiväkodissa, kotona tai kaveripiireissä tulleista hylkäämisen kokemuksista. Tämä on totta etenkin silloin, kun näitä kokemuksia ei olla käsitelty aikuisen kanssa jälkikäteen. Hylkäämistä on myös tunne siitä, että vanhemmalla ei ole aikaa lapselle tai kiinnostusta lasta kohtaan. Siksi alkoholisoituneet, huumeita käyttävät tai todella kiireiset vanhemmat voivat saada tämän aikaan.

– Saattaa aiheuttaa vaikeuksia kaverisuhteiden ja parisuhteiden kanssa, esimerkiksi liiallista takertuvaisuutta tai miellyttämistä hylkäämisen pelon vuoksi.

– Kompensaationa voi aiheuttaa tahallista muiden hylkäämistä, jolloin esimerkiksi omalla käyttäytymisellä ikään kuin “todistaa” olevansa oikeassa kun muut hylkäävät huonon käyttäytymisen vuoksi.

– Välttely voi johtaa esimerkiksi erakoitumiseen, kun pyrkimyksenä on välttää mahdollisuuksia joutua hylätyksi.

Hyväksynnän haun tunnelukko – ”Toiset määrittävät arvoni”
– Hyväksynnän haun tunnelukko saattaa muodostua hylkäämisen tunnelukon kanssa yht’aikaa. Myös jos vanhemmat tai kaveripiiri ei hyväksy lasta ilman, että lapsi kopioi kyseisiä henkilöitä jollain tavalla, voi syntyä vaikutelma että “en ole tarpeeksi hyvä, ellen tee kuten muut tekevät”.

– Voi johtaa vaikeuksiin olla oma itsensä sekä toisten katseiden, sanojen tai muun reaktion ylianalysointiin ja epävarmuuteen.

– Kompensaationa voi hakea negatiivista huomiota tekemällä tarkoituksen mukaisesti asioita joista tietää tulevan sanomista tai pukeutua huomiota herättävästi. Myös rikkauksien tai muun “statuksen” hakkiminen voi tulla kyseeseen.

– Välttely voi aiheuttaa ongelmia niin työ- kuin yksityiselämässä, kun tilanteita, joissa kritiikin saaminen on mahdollista, vältellään.

Kaltoin kohtelun tunnelukko – ”Kuka tahansa voi haavoittaa minua”
– Kaltoin kohtelun tunnelukko liittyy yleensä fyysiseen tai henkiseen kaltoin kohteluun, etenkin mikäli kaltoin kohtelu on tapahtunut perheen jäsenen tai muun läheisen taholta.

– Aiheuttaa helposti vaikeuksia uskoa puolison tai kavereiden vilpittömyyteen. Tämä tunne voi tuottaa pelkoa siitä, että selkäsi takana tehdään asioita pääsi menoksi.

– Kompensaationa voit alkaa satuttamaan toisia, henkisesti tai fyysisesti, estääksesi heitä satuttamasta sinua. Yleisesti ottaen kyseessä on henkinen satuttaminen.

– Välttely voi aiheuttaa erakoitumista / sosiaalisen kanssakäymisen välttelyä.

Kietoutuneisuuden tunnelukko – ”Kaikki täytyy jakaa kanssasi”
– Kietoutuneisuuden tunnelukko johtuu usein siitä, kun vanhemmat eivät ole antaneet lapsen itsenäistyä ikätasolle sopivalla tavalla.

– Saattaa aiheuttaa parisuhteen kariutumista kun tunnelukosta kärsivä käyttäytyy liian omistushaliuisesti, haluten viettää kaiken ajan puolison kanssa. Myös kaverisuhteet voivat kärsiä.

– Kompensaationa voidaan käyttäytyä liian itsenäisesti, joka voi myös aiheuttaa kariutuneita pari- tai kaverisuhteita.

– Välttely taas aiheuttaa helposti yhdessä tehtävien tilanteiden ja omista asioista kertomiseen tähtäävien tilanteiden välttelyä.

Oikeutuksen tunnelukko – ”Minulla on oikeus tähän! En ota muiden tarpeita huomioon”
– Oikeutuksen tunnelukko syntyy esimerkiksi hemmottelun seurauksena tai silloin kun et joudu itse ottamaan vastuuta mistään lapsena. Myös impulsiivisen käyttäytymisen hyväksyntä voi johtaa tähän, jolloin tunnelukon omaava henkilö on lapsena saanut ilmaista tunteitaan ilman minkäänlaista kontrollia. Näin ollen rajojen puute voi aiheuttaa tätä tunnelukkoa.

– Oikeutuksen tunnelukon kanssa henkilö saattaa toimia uhrautuvasti vaikkei haluaisi “no kai se on pakko tehdä”, joskin tämä on verrattain harvinaista. Yleisempää on ajatus siitä, että kaikkien tulisi tehdä niinkuin hän haluaa ja että hänen ei tarvitse tehdä mitään mitä ei halua tehdä.

– Tätä tunnelukkoa harvemmin kompensoidaan tai vältellään.

Pessimistisyyden tunnelukko – ”Kaikki menee kuitenkin pieleen”
– Pessimistisyyden tunnelukko voi olla opittu, jolloin vanhempien negatiivinen asenne elämään opitaan jo varhaisessa vaiheessa. Toisaalta, pessimismi voi johtua lapsuuden vaikeista ajoista. Mikäli lapsuus oli täynnä menetystä ja vaikeuksia (esim koulukiusaamista), on luonnollista, että tapa katsoa elämää on negatiivinen.

– Pessimismi lienee yksiä yleisimpiä tunteita, etenkin kroonisesta kivusta kärsivillä. Tämän seurauksena voi olla, ettet edes yritä keskustella ihastuksesi kanssa tai hakea haluamaasi työpaikkaa, koska “ei se kuitenkaan tule onnistumaan”. Kaikki positiivinen voi mielessäsi johtaa kuitenkin negatiiviseen lopputulemaan.

– Tämä tunnelukko on todella jarruttava ja itseään toistava. Elämässä kun ei tapahdu positiivisa asioita paljonkaan, jos niitä ei hae tai niihin ei tartu.

– Toisaalta kompensaationa voidaan taas pyrkiä liiankin riskialttiiseen toimintaan ajatuksella “hällä väliä!”.

– Välttely on harvinaista sen vaikeuden vuoksi. Toki on mahdollista, että henkilö hakeutuu tilanteisiin, joissa mahdollisuutta epäonnistumiselle ei tule, mutta tämä on hyvin lähellä tilanteelle alistumista.

Rankaisevuuden tunnelukko – ”Virheistä pitää rangaista; en ansaitse tätä positiivista asiaa”
– Vaikeus antaa anteeksi itselleen tai toisille on hyvinkin yleistä rankaisevuuden tunnelukosta kärsivälle.

– Rankaisevuus on hyvin yleinen tunnelukko ja kulkee usein käsikynkkää vaativuuden kanssa. Tämä tunnelukko syntyy helposti, jos vanhemmat ovat todella rankaisevia tai moittivia. Kun koulussa et saakkaan kymppiä ja vanhemmat voivottelevat tai moittivat sinua saatuasi “alhaisen numeron”, saatat oppia että et ole tarpeeksi hyvä ja sinua pitää rangaista.

– Tämä tunnelukko on hyvin paljolti samanlainen kuin vaativuuden tunnelukko.

– Lapsuudessa koettu huomiota jättäminen, hyvän asian pois ottaminen, lyöminen, ruokapöydästä pois ottaminen huutamisen vuoksi jne. ovat esimerkkejä rankaisevuuden tunnelukkoon johtavista asioista. Tämä tunnelukko on äärimmäisen tuhoava, sillä kun moitit itseäsi menneistä virheistä ja myös “uusista mokista”, tuhoat mahdollisuutesi hyvään oloon kerta toisensa jälkeen. Usein tällöin esiintyy todella kovaa itsesyytöstä ja vaativaa käytöstä (kts. vaativuuden tunnelukko). Joskus jopa saadessasi jonkin positiivisen kokemuksen, saatat hylätä sen koska viime kerralla teit virheen ja et ole sen vuoksi tämän asian arvoinen (esimerkiksi mitalin saaminen kilpailussa jossa viime kerralla “mokasit”).

– Tätä tunnelukkoa voi olla hankala hoitaa, joskin ei missään nimessä mahdotonta, sillä rankaisevuus on joskus todella voimakas. Pahimmillaan se saattaa jopa viedä itsetuhoisuuden partaalle, johtuen vihasta itseään kohtaan.

– Toisaalta, rankaisevuus voi kompensaationa ohjautua ulkopuolisia kohtaan, kuten omia lapsia tai puolisoa kohtaan.

– Jos tunnelukkoa vältellään, pyritään usein lähtemään pois tilanteista joissa kritiikkiä saattaa esiintyä.

Riippuvuuden tunnelukko – ”En pärjää yksin”
– Vaikka riippuvuuden tunnelukko kuulostaa aluksi samalta kuin kietoutuneisuus, on näissä kuitenkin selkeä ero. Riippuvuus on patologinen tunne siitä, että ei yksinkertaisesti pärjää ilman muiden apua. Kietoutuneisuudessa taas on kyse tarpeesta jakaa koko elämä jonkun kanssa.

– Tämä tunnelukko syntyy esimerkiksi silloin, kun vanhemmat ovat ylihuolehtivia, eivätkä anna lapsen tehdä mitään itse, ilman apua tai selkeää ohjeistusta siitä miten asiat pitäisi tehdä. Tällöin oma päätösvalta jää vähäiseksi tai olemattomaksi.

– Voi muodostaa ongelmia oman elämän tärkeiden, ja joskus pienempienkin, asioiden hallinnassa ja päätösten teossa. Kaikki muutokset, myös positiiviset, voivat aiheuttaa ahdistusta, kun kukaan ei ole neuvomassa mitä pitäisi seuraavaksi tehdä.

– Kompensointi aiheuttaa mahdollisesti yksin olemista ja asioiden yksin tekemistä, jopa silloin kun se on täysin tarpeetonta.

– Mikäli tätä tunnelukkoa vältellään, tunnelukosta kärsivä henkilö saattaa vältellä tilanteita joissa joutuisi tekemään omia päätöksiä.

Riittämättömän itsekontrollin tunnelukko – ”Teen mitä haluan, milloin haluan!”
– Joskus riittämätön itsekontrolli voi johtua tarkkaavaisuus häiriöistä, kuten ADHD / ADD. Mikäli näin ei ole, voi tämä tunnelukko aiheutua esimerkiksi siitä, että lapsena olet antanut liian helposti periksi asioiden loppuun viemisen suhteen eikä sinua ole kannustettu jatkamaan. Toisaalta on myös mahdollista, että kyseessä on vanhemmilta opittu tapa tehdä asioita nopeasti ja hutaisten.

– Tässä tunnelukossa korostuu vaikeus viedä aloitettuja projekteja loppuun saakka, pitkästyminen rutiininomaisiin asioihin, sekä keskittymisvaikeudet. Jos välttelet tätä tunnelukkoa et suunnittele tekemisiäsi yleensä alkua pidemmälle ja saatat helposti jättää opinnot kesken.

– Ylikompensointina taas voi esiintyä liian tiukkojen sääntöjen noudattamista ja joustamattomuutta tavoitteiden suhteen.likompensoija taas saattaa laittaa itselleen tiukkoja sääntöjä tai tavoitteita, joihin pyrkii joustamattomasti. Tästä aiheutuu kontrollin menettämisen riski.

– Tähän tunnelukkoon liittyy myös rajojen puute, impulsiivisuus, tunteiden hallinnan vaikeudet ja mielihalujen mukaan eläminen. Riittämättömästä itsekontrollista kärsivät saattavat myös unohdella asioita tai olla tekemässä useita projekteja samanaikaisesti.

Suojattomuuden tunnelukko – ”Maailma on vaarallinen paikka” ja “Ehkä tämä minua vaivaava asia x onkin vakava sairaus”
– Suojaamattomuuden tunnelukko liittyy osittain pessimismiin ja saattaakin muodostua esimerkiksi ylihuolehtivien ja pessimististen vanhempien käytöksen seurauksena. Toki myös lapsuusajan sairaudet saattavat vaikuttaa tämän tunteen syntymiseen. Myös vanhemmat jotka stressaavat raha-asioista, voivat edesauttaa tämän tunnelukon syntymistä.

– Suojattomuuden tunnelukkoon kuuluu ylenpalttinen huolehtiminen (myös raha-asioista), pelkotilat ja etenkin terveyteen ja onnettomuuksiin liittyvät pelot. Tunnelukossa saattaa esiintyä ylisuojelua itseään tai toisia kohtaan. Tällöin esimerkiksi fyysisten kykyjen parantaminen saattaa jäädä paitsioon mikäli suojattomuudesta kärsivän vanhemman lapsi ei saa kiipeillä tai tehdä muuta “vaarallista”. Paniikkikohtaukset voivat myös liittyä tähän tunnelukkoon.

– Vältellessä tunnelukkoa pyrit olemaan ajattelematta huolettavaa asiaa yhtään. Tämä voi johtaa oikean sairauden sivuuttamiseen.

– Kompensoidessasi tunnelukkoa voit päättää tehdä todella vaarallisia asioita.

Tunnevajeen tunnelukko – ”Kukaan ei oikeasti välitä minusta; en saa tarpeeksi rakkautta”
– Tunnevajeen tunnelukko saattaa syntyä silloin, kun vanhemmilta ei ole tullut tarpeeksi rakkautta, haleja, rakkauden osoittavia tekoja ja sanoja. Tunnevajeen tiedostaminen voi olla vaikeaa, sillä jos et lapsena ole kokenut tunnetasolla huomatuksi tulemista, ei sen puuttumista myöskään aikuisena ole helppo huomata.

– Tästä tunnelukosta kärsivät yleensä kokee olevansa yksinäinen tai yksin. Saattaa myös olla, että ymmärretyksi ja kuulluksi tuleminen ovat tunteita, joita harvoin koetaan. Mikäli taas pyrit parisuhteeseen, saatat huomata kokevasi parisuhteiden nopeita kariutumisia ja kylmiä, etäisiä parisuhteita. Voi olla, että käyttäydyt niin, että puolisosi kokee suhteen jatkamisen mahdottomuudeksi etäisyytesi vuoksi.

– Saattaa aiheuttaa tahallista erakoitumista, jolloin kyseessä on yleensä tunnelukon välttely.

– Kompensoidessasi ongelmaa, voi olla että olet liiankin läheinen ja tunteellinen, joka voi myös aiheuttaa suhteen kariutumisen, kun puolisosi tuntee olonsa suhteessa liian tukalaksi.

Uhrautumisen tunnelukko – ”Toisten tarpeet ovat tärkeämpiä kuin minun”
– Uhrautumisen tunnelukko saattaa muodostua eritoten heille, jotka ovat syntyjään herkkiä tuntemaan toisten tarpeet. Myös erittäin tarvitsevat vanhemmat tai muut läheiset, joko sairauksien tai henkisten syiden vuoksi, voivat aiheuttaa uhrautumisen tarpeen tunnetta lapselle.

– Uhrautumisen tunnelukosta kärsivä saattaa ajatella tekevänsä asioita toisten eteen vapaaehtoisesti. Valitettavasti tämä voi kostautua, mikäli tunnelukolle antaudutaan täysin. Tällöin suurin osa omasta vapaa-ajastaan tai työ-ajastaan voi mennä toisten auttamiseen, jolloin henkilö voi lopulta väsähtää todella pahasti, kärsien esimerkiksi ärtyneestä suolesta tai päänsäryistä.

– Ylenpalttinen antaminen ja auttaminen voi myös iskeä bumerangina takaisin ja aiheutaa kompensaationa sen, ettei tunnelukosta kärsivä auta muita juurikaan yhtään. Kompensaatio saattaa myös näkyä siten, että ottaa arjesta “irtiottoja” aina vähän välillä, jolloin huolehtii tasan vain ja ainoastaan itsestään. Näin ollen järkevää tasapainoa ei ehkä löydy.

-Toisaalta on myös mahdollista vältellä kaikkia tilanteita, joissa joutuu antamaan tai ottamaan asioita tai neuvoja vastaan.

Ulkopuolisuuden tunnelukko – ”En kuulu mihinkään; olen ulkopuolinen tai erilainen”
– Ulkopuolisuuden tunnelukko voi muodostua, jos lapsuudessa huomaa muiden perheenjäsenien olevan selkeästi erilaisia tai jos koulussa / päiväkodissa ei pääse leikkeihin mukaan. Myös autismista tai ADHD:sta kärsivät voivat koeka tätä, jos vanhemmat eivät kykene antamaan tarpeeksi rakkautta mahdollisten ulkopuolisuuden kokemusten vastapainoksi.

– Ulkopuolisuuden tunnelukko on todellakin sitä mitä nimestä voisi päätellä, eli tästä kärsivä tuntee itsensä ulkopuoliseksi. Tämän tunteen jatkuessa pitkään, alkaa tunteesta tulla pikemminkin itseään toteuttava “totuus”, johtuen omasta käyttäytymisestä sosiaalisissa tilanteissa.

– Tästä kärsivä ihminen saattaa tarkkailla itseään jatkuvasti, miettien “mitäköhän minun nyt pitäisi sanoa tai tehdä?”.

– Välttely voi tämän tunnelukon kohdalla tarkoittaa sosiaalisten tilanteiden välttelyä, joka voi pahimmillaan jopa johtaa erakoitumiseen.

– Kompensaationa taas saattaa esiintyä itsetunnon pönkittämistä; “olen erityinen ja muut ovat vähempiarvoisia”.

Vaativuuden tunnelukko – ”Olen riittämätön”
– Vaativuuden tunnelukko voi juontua esimerkiksi vanhempien vaativasta käytöksestä. Mikäli vanhemmat vaativat lapselta aina siisteyttä, mahtavia kouluarvosanoja tai tietynlaista olemusta, voi lapselle kehittyä tämä tunnelukko.

– Koska tässä tunnelukossa tyypillisesti koetaan “mitättömyyttä”, jos ei “tee tarpeeksi”, tuppaa tästä kärsivä polttamaan itsensä loppuun hyvinkin helposti. Koska mikään ei riitä, tuntuu tavoiteltavien asioiden rima nousevan koko ajan, jolloin saaavutettuihin tuloksiin ei tyydytä. Usein rentoutuessaan, vaativuuden tunnelukosta kärsivä saattaa tuntea olonsa turhaksi ja kokee “tuhlaavansa aikaa”. Työnarkomania on yleinen sivuoire tästä.

– Kompensaationa taas saatetaan passivoitua. “Kun kerraan mikään ei riitä, en tee mitään.”

– Välttely taas voi johtaa siihen, että vaativuudesta kärsivä henkilö hakee työpaikkoja ja opiskelupaikkoja, joissa voi pärjätä mahdollisimman vähällä.

– Vaativuuden tunnelukko osuu usein myös ympärillä oleviin, jolloin lapsilta, alaisilta, puolisoilta ja ystäviltä vaaditaan todella kovia suorituksia. Näin ollen, tämä tunnelukko voi johtaa esimerkiksi parisuhteiden kariutumiseen.

Vajavuuden tunnelukko – ”Olen kelvoton; en ole rakastettava tai sen arvoinen”
– Vajaavuuden tunnellukko tuppaa aiheuttamaan todella kovia itsetunnon ja omatunnon tuskia. Mikään mitä henkilö tekee ei hänen mielestään ole oikein tai hyvin tehty.

– Vajaavuutta voidaan toki nähdä myös muissa, mutta yleensä vain erittäin lähellä olevissa, rakkaissa ihmisissä. Yleensä, kuitenkin, vajaavuuden tunnelukosta kärsivä pikemminkin vertaa itseään muihin huonossa valossa.

– Kompensoidessaan tätä tunnelukkoa, tästä kärsivät pyrkivät hankkimaan itselleen helposti asioita, joilla saa näennäisesti arvostusta (raha, asema, vaikutusvalta).

– Toisaalta, tunnelukkoa vältellessään, he voivat myös uskotella itselleen, että koska asia on näin, ei heidän kannata ikinä edes yrittää yhtään mitään. Näin ollen, tämä tunnelukko voi aiheuttaa vakavaa masennusta, itsetunnon puutetta, kyvyttömyyttä ja täydellistä lamaantumista.