Tunnelukot ja ärtynyt suoli: muodostuminen, vaikutukset ja hoitaminen
Updated: Apr 16
Tunnelukkojen ymmärtäminen ja hoidattaminen ovat tärkeitä asioita niin ärtyneen suolen oireyhtymässä kuin myös muidenkin stressistä kärsivien henkilöiden (lue: nyky-yhteiskunnassa jotakuinkin kaikkien) kohdalla. Tämä blogikirjoitus pyrkii vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: – Mitä hyötyä tunnelukkojen hoitamisesta on? – Mikä on tunnelukko? – Minkälaisia tunnelukkoja ylipäätänsä on? – Kuinka tunnelukko muodostuu? – Minkälaisia vaikutuksia tunnelukoilla voi olla? – Kuinka tunnelukkoja voidaan hoitaa? Blogin sisältö: 1. Tunnelukkojen hoitamisen hyödyt 2. Tunnelukkojen määritelmä ja muodostuminen 3. Tunnelukkojen tyypit, vaikutukset ja tarkempaa tietoa muodostumisesta 4. Tunnelukkojen hoidattaminen ja omahoito-ohjeet
Tunnelukkojen hoitamisen hyödyt
Tunnelukot vaikuttavat helposti elämämme joka osa-alueeseen ja hoidattamalla tunnelukkosi, voit saada elämänhallinnan takaisin. Elämänhallinnan menetyksen tunne on iso osa masennusta ja kroonisia kipuoireyhtymiä, kuten ärtynyt suoli. Tämä toki aiheuttaa stressiä, mutta usein myös pahenee stressin seurauksena. Tunnelukot voivat aiheuttaa päivittäisessä elämässämme kohtuuttoman kovaa stressiä. Koska stressin on todettu olevan isossa roolissa usean kansantaudin, jopa diabeteksen (1), ja ärtyneen suolen kohdalla, on tunnelukkojen hoidattaminen ehdottoman tärkeää.
Tunnelukkojen vaikutukset näkyvät eritoten perhe-elämässä, aiheuttaen riitoja, eroja, vaikeuksia saada partneri, sekä lasten kasvatuksessa. Tämän lisäksi tunnelukot voivat esimerkiksi altistaa masennukselle tai, joidenkin tunnelukkojen kohdalla, voivat aiheuttaa valtavaa stressiä ympärillä oleville ihmisille.
Myös työelämä voi kärsiä näiden seurauksena, etenkin silloin kun käytöstavat ovat epäsovinnaisia. Tämän lisäksi kiinnostus työelämää kohtaan ja usko omiin kykyihinsä voivat olla hyvin matalalla.
Tunnelukkojen, eli negatiivisten skeemojen, määritelmä ja muodostuminen
Tunnelukko on lapsuudessa muodostunut selviytymiskeino, jota lapsi käyttää vaikeissa tilanteissa pärjäämiseen ja joka seuraa meitä aikuisuuteen saakka. Yleensä nämä selviytymiskeinot tulevat pikkuhiljaa mutta joskus myös lapsuuden aikana koettujen traumojen seurauksena. Lapsi on pienikokoinen, fyysisesti heikko ja hänellä ei ole auktoriteettia, saatika biologista kykyä syvälliseen loogiseen ajatteluun (riippuen toki lapsen iästä).
Lapsi turvautuu vaikeissa tilanteissa johonkin kolmesta eri reaktiotavasta:
1) Välttelyyn / pakenemiseen: Lähtee karkuun tai muutoin välttelee tilannetta. Lapsi saattaa esimerkiksi pysyä huoneessaan, jos vanhemmilla on riita päällä. Toisaalta lapsi voi myös sanoa “No en mä olis edes halunnu!” jos ei saa jotain mitä oikeasti olisi halunnut. 2) Antautumiseen / jähmettymiseen: Toimii kuten aikuinen käskee tai kuten tilanne vaatii, vaikka tuntuisi pahalta. Joskus näkyy fyysisenä lamaantumisena, esimerkiksi raiskauksien uhreissa. 3) Vastustamiseen / taisteluun: Tämä on tyypillinen “Eiiii! Enkä tee” reaktio – eli esiintyy usein tahallisena ja tietoisena annetun tehtävän laiminlyömisenä. Saattaa myös tulla esiin lyömisenä tai huutamisena.
On tärkeää huomioida, että tämä ei ole epänormaalia. On myös huomioitava, että lapsuudessa tämä käytös ei välttämättä osoita minkäänlaista emotionaalista häiriötä tai traumaa, eikä missään nimessä ole lapsen vika. Tälläinen käytös ei vielä ole lähtökohtaisesti tunnelukko. Tunnelukko termi tuleekin vasta siinä vaiheessa kyseeseen, kun selviytymiskeinosta on tullut tapa ja tämä tapa jatkuu aikuisuuteen, vaikka aikuisena olisikin jo biologisesti kykenevä toimimaan erilailla.
Kuinka tunnelukko siis muodostuu?
Tässä kohtaa on hyvä palata hieman taaksepäin. Kuten sanoin, tunnelukko on lapsuusajan selviytymiskeino, eli skeema, jonka avulla lapsi pyrkii pärjäämään vaikeassa tilanteessa, ja joka on jatkunut aikuisuuteen saakka. Kuten kaikki tietävät, tavat eivät tule hetkessä. Sama on skeemojen, eli opittujen toimintakaavojen, kohdalla. Mikäli lapsena opittu emotionaalinen reaktiotapa aiheuttaa aikuisena ongelmia, vähentäen sopeutumista ympäristössä vallitseviin olosuhteisiin, on kyseessä tunnelukko.
Tunnelukko syntyy tilanteissa, joissa lapsen perustarpeet eivät tyydyty, etenkin silloin kun tilanne jatkuu pitkään. Perustarpeisiin kuuluu muun muassa: Turva, hyväksyntä, huomio, ymmärretyksi ja kuulluksi tuleminen, läheisyys, lohtu, hoiva, huolenpito, itsenäisyys, itsensä toteuttaminen, vapaus ja rajat.
Mikä on biologinen syy tunnelukon muodostumiselle, eli miksi lapsi ei kykene hallitsemaan tunteitaan kuin aikuinen?
Jos esimerkiksi aikuisen laittaa yht’äkkiä autiolle saarelle vastoin hänen tahtoaan, jokainen meistä ymmärtää, että hän pärjää tässä tilanteessa paremmin kuin vaikkapa 10 vuotias lapsi. Mutta miksi?
Toki itse selviytymiseen tälläisessä tilanteessa vaikuttaa iän tuoma kokemus ja opitut taidot. Mutta mikäli mietimme tässä vain tilanteen tuomaa stressiä, niin nämä eivät täysin selitä eroa. Eron selittää aivojen kehittyminen – tutkimusten mukaan (2) lapsilla ja nuorilla on vaikeuksia kontrolloida tunteita, aikuisiin verrattuna. Tämä johtuu osittain siitä, että aikuisilla aivot ovat yksinkertaisesti kehittyneempiä (3, 4). Esimerkiksi aivojen etuotsalohkon kuori (prefrontal cortex) ei kykene “keskustelemaan” mantelitumakkeen (amygdala) kanssa yhtä tehokkaasti nuoren aivoissa, kuin aikuisen. Miksi tämä on tärkeää? Koska mantelitumake reagoi mahdollisiin henkeä tai terveyttä uhkaaviin tilanteisiin muokkaamalla kehon hormonitoimintaa ja muita kehon reaktiota (hyvin pelkistetysti sanottuna). Toisin sanoen, mantelitumake “päättää” olemmeko Tappele-pakene-jähmety moodissa vai olemmeko rentoina. Mantelitumaketta voisi ajatella palohälyttimenä – se hälyttää mahdollisesta vaarasta vaikka tulta ei olisikaan, mikäli tietyt vaarasta kielivät asiat toteutuvat. (5) Mantelitumakkeen reaktioa voidaan säännellä etuotsalohkon kuoren avulla, muun muassa. Näin ollen, loogisella, tietoisella käyttäytymisellä voidaan aikaansaada mantelitumakkeen “sammuminen”. Esimerkiksi hidas hengittely, etenkin pitkä uloshengitys, ja itselle turvallisuutta tuovan asian ääneen hokeminen (Olen turvassa, kaikki on hyvin, ei ole hätää) voivat saada mantelitumakkeen “sammumaan”. (6)
Tunnelukkojen syntymistä estämään tarvittaisiin siis tehokkaampaa kykyä reguloida omia tunteita. Lapselta kun tämä kyky puuttuu tai on liian vähäinen tilanteeseen nähden, siirtyy vastuu tunteiden halinnasta lapsesta huolta pitäville aikuisille. Käytännössä lapsi siis tarvitsee aikuisen etuotsalohkon kykyä hallita tunteita, sekä näiden tunteiden loogista ääneen läpikäymistä. Jos tätä ei tule, lapsi joutuu keksimään jonkin tavan selvitä tilanteesta ja tunnelukko voi syntyä.
Näin ollen, “väärä käytös” ei ole lapsen vika, eikä täten myöskään myöhemmin kyseisen “lapsen” käytös aikuisena ole hänen vikansa. Haluan toistaa tämän: Jos käyttäydyt jotenkin sopimattomasti ja tiedostat tämän, etkä ymmärrä miksi käyttäydy näin, on tärkeää ymmärtää ettei tämä käytös yleensä ole sinun vikasi! Siitä huolimatta sinä olet ainoa, jolla on mahdollisuus oikeasti tehdä asialle jotain. Sinun on otettava vastuu omasta käytöksestäsi, sillä kukaan muu ei voi siihen vaikuttaa.
Tunnelukkojen tyypit, vaikutukset ja tarkempaa tietoa muodostumisesta
Tunnelukkoja on 18 kappaletta, joita avaan tässä osiossa hieman. Koska niiden vaikutukset ovat hyvin moninaiset ja laaja-alaiset, käsittelen niitä tämän blogipostauksen aikana yleisellä tasolla. Ennen tunnelukkojen tyyppien läpikäymistä, on hyvä tiedostaa, että jokaista tunnelukkoa voi vastustaa tai vältellä ja sille voidaan myös antautua täysin. Useimmiten lukon aktivoituminen on myös hyvin paljolti tilanneriippuvaista, jolloin käytös saattaa olla erittäin kummallista, muuttuen esimerkiksi aggressiivisuudesta anteeksipyyntöihin tai täydelliseen lamaantumiseen hyvinkin lyhyellä aikavälillä. Miltei aina on myös havaittavissa tunnelukkojen kietoutuneisuutta, eli sitä että yksi tunnelukko liittyy toiseen tai useampaan samaan aikaan.
Tunnelukkoja on 18 eri tyyppiä:
Huomioithan, että alla olevan listan esimerkit ovat juurikin niitä – eli esimerkkejä. Syitä näiden syntymiselle ja näiden vaikutuksia on huomattavasti enemmän kuin mitä tähän kirjoitan. Mikäli tiedät jo oman tunnelukkosi, voit etsiä sen listasta nopeiten painamalla CTRL näppäintä, pitämällä sitä pohjassa ja painamalla samalla F-näppäintä. Tämän jälkeen kirjoita etsimäsi tunnelukko ja selain vie sinut oikeaan kohtaan. Jos et tiedä tunnelukkoasi, lue alla oleva lista ja mieti omalla kohdallasi niiden paikkaansa pitävyyttä.
Alistumisen tunnelukko – ”minun on pakko alistua” – Alistumisen tunnelukko tulee helposti kun vanhemmat eivät ikinä anna periksi ja laittavat omat tarpeensa tärkeysjärjestyksessä aina ensimmäiseksi. – Saattaa aiheuttaa hankaluuksia edetä uralla. Voi myös esiintyä vaikeutena sanoa “ei”, vaikka työtaakkaa olisi jo liikaa. Toisaalta kompensaationa voi esiintyä liiallista jääräpäisyyttä. Vältellessä pyritään pysymään pois tilanteista joissa joutuu alistumaan, aiheuttaen esimerkiksi vaikeuksia parisuhteen tai työn hankkimisessa.
Emotionaalisen estyneisyyden tunnelukko – ”tunteet on hallittava” – Emotionaalisen estyneisyyden tunnelukko ulee usein mikäli lapsena ei ole saanut näyttää tunteitaan (“Ei isot pojat itke”, “Ei saa murjottaa!”). Voi myös johtua ympärillä olevien ihmisten negatiivisista reaktioista lapsen tunteisiin, esimerkiksi koulussa. – Saattaa aiheuttaa vaikeuksia tunteiden näyttämisessä esimerkiksi potentiaaliselle puolisolle tai juhlissa. Kompensaationa saatetaan näyttää tunteita liiakseenkin ja hyvinkin äkkinäisesti. Välttely voi johtaa esimerkiksi erakoitumiseen.
Epäonnistuminsen tunnelukko – ”olen epäonnistuja” – Epäonnistumisen tunnelukkoa saattaa esiintyä vaikkapa silloin kun vanhemmat moittivat pienistäkin virheistä tai näyttävät kehon kielellään pettymyksensä. Voi myös tulla, mikäli ei rohkaista tarpeeksi ja lapsi kokee itse olevansa huono. – Saattaa aiheuttaa ongelmia uralla etenemisessä ja ylipäätään asioiden oppimisessa, motivaation ja uskon kykyihinsä ollessa matalalla. Kompensaationa taas pyritään tekemään kaikki mahdollinen jottei epäonnistumista tulisi. Välttelyssä pyritään siihen, ettei mahdollisuutta epäonnistumiselle voi tulla, jolloin etsitään esimerkiksi mahdollisimman helppo työpaikka.
Hylkäämisen tunnelukko – ”minut hylätään kuitenkin” – Hylkäämisen tunnelukko voi johtua koulussa, päiväkodissa, kotona, kaveripiireissä tulleista hylkäämisen kokemuksista. Tämä on totta etenkin silloin, kun näitä kokemuksia ei olla käsitelty aikuisen kanssa jälkikäteen. Hylkäämistä on myös tunne siitä, että vanhemmalla ei ole aikaa lapselle tai kiinnostusta lasta kohtaan. Siksi alkoholisoituneet, huumeita käyttävät tai todella kiireiset vanhemmat voivat saada tämän aikaan. – Saattaa aiheuttaa vaikeuksia kaverisuhteiden ja parisuhteiden kanssa. Kompensaationa voi aiheuttaa tahallista muiden hylkäämistä, jolloin esimerkiksi omalla käyttäytymisellä ikään kuin “todistaa” olevansa oikeassa kun muut hylkäävät huonon käyttäytymisen vuoksi. Välttely voi johtaa esimerkiksi erakoitumiseen.
Hyväksynnän haun tunnelukko – ”toiset määrittävät arvoni” (no mitäköhän toikin miettii kun teen asian x) – Hyväksynnän haun tunnelukko saattaa muodostua hylkäämisen tunnelukon kanssa yht’aikaa. Myös jos vanhemmat tai kaveripiiri ei hyväksy lasta ilman, että lapsi kopioi kyseisiä henkilöitä jollain tavalla, voi syntyä vaikutelma että “en ole tarpeeksi hyvä, ellen tee kuten muut tekevät”. – Voi johtaa vaikeuksiin olla oma itsensä sekä toisten katseiden, sanojen tai muun reaktion ylianalysointiin ja epävarmuuteen. Kompensaationa voi hakea negatiivista huomiota tekemällä tarkoituksen mukaisesti asioita joista tietää tulevan sanomista tai pukeutua huomiota herättävästi. Myös rikkauksien tai muun “statuksen” hakkiminen voi tulla kyseeseen. Välttely voi aiheuttaa ongelmia niin työ- kuin yksityiselämässä, kun tilanteita, joissa kritiikin saaminen on mahdollista, vältellään.
Kaltoin kohtelun tunnelukko – ”kuka tahansa voi haavoittaa” – Kaltoin kohtelun tunnelukko liittyy yleensä fyysiseen tai henkiseen kaltoin kohteluun, etenkin mikäli kaltoin kohtelu on tapahtunut perheen jäsenen tai muun läheisen taholta. – Aiheuttaa helposti vaikeuksia uskoa partnereiden tai kavereiden vilpittömyyteen. Tämä tunne voi tuottaa pelkoa siitä, että selkäsi takana tehdään asioita pääsi menoksi. Kompensaationa voit alkaa satuttamaan toisia, henkisesti tai fyysisesti, estääksesi heitä satuttamasta sinua. Yleisesti ottaen kyseessä on henkinen satuttaminen. Välttely voi aiheuttaa erakoitumista / sosiaalisen kanssakäymisen välttelyä.
Kietoutuneisuuden tunnelukko – ”kaikki täytyy jakaa kanssasi” – Kietoutuneisuuden tunnelukko johtuu usein siitä, kun vanhemmat eivät ole antaneet lapsen itsenäistyä ikätasolle sopivalla tavalla. – Saattaa aiheuttaa parisuhteen kariutumista kun tunnelukosta kärsivä käyttäytyy liian omistushaliuisesti, haluten viettää kaiken ajan puolison kanssa. Myös kaverisuhteet voivat kärsiä. Kompensaationa voidaan käyttäytyä liian itsenäisesti, joka voi myös aiheuttaa kariutuneita pari- tai kaverisuhteita. Välttely taas aiheuttaa helposti yhdessä tehtävien tilanteiden ja omista asioista kertomiseen tähtäävien tilanteiden välttelyä.
Oikeutuksen tunnelukko – ”minulla on oikeus! – en ota muiden tarpeita huomioon” – Oikeutuksen tunnelukko syntyy esimerkiksi hemmottelun seurauksena tai silloin kun et joudu itse ottamaan vastuuta mistään lapsena. Myös impulsiivisen käyttäytymisen hyväksyntä voi johtaa tähän, jolloin tunnelukon omaava henkilö on lapsena saanut ilmaista tunteitaan ilman minkäänlaista kontrollia. Näin ollen rajojen puute voi aiheuttaa tätä tunnelukkoa. – Oikeutuksen tunnelukon kanssa henkilö saattaa toimia uhrautuvasti vaikkei haluaisi “no kai se on pakko tehdä”, joskin tämä on verrattain harvinaista. Yleisempää on ajatus siitä, että kaikkien tulisi tehdä niinkuin hän haluaa ja että hänen ei tarvitse tehdä mitään mitä ei halua tehdä. Tätä tunnelukkoa harvemmin kompensoidaan tai vältellään.
Pessimistisyyden tunnelukko – ”kaikki menee kuitenkin pieleen” – Pessimistisyyden tunnelukko voi olla opittu, jolloin vanhempien negatiivinen asenne elämään opitaan jo varhaisessa vaiheessa. Toisaalta, pessimismi voi johtua lapsuuden vaikeista ajoista. Mikäli lapsuus oli täynnä menetystä ja vaikeuksia (esim koulukiusaamista), on luonnollista, että tapa katsoa elämää on negatiivinen. – Pessimismi lienee yksiä yleisimpiä tunteita, etenkin kroonisesta kivusta kärsivillä. Tämän seurauksena voi olla ettet edes yritä keskustella ihastuksesi kanssa tai hakea haluamaasi työpaikkaa, koska “ei se kuitenkaan tule onnistumaan”. Kaikki positiivinen voi mielessäsi johtaa kuitenkin negatiiviseen lopputulemaan. – Tämä tunnelukko on todella jarruttava ja itseään toistava. Elämässä kun ei tapahdu positiivisa asioita paljonkaan, jos niitä ei hae tai niihin ei tartu. Toisaalta kompensaationa voidaan taas pyrkiä liiankin riskialttiiseen toimintaan ajatuksella “hällä väliä!”.
Rankaisevuuden tunnelukko – ”virheistä pitää rangaista -> en ansaitse tätä positiivista asiaa” – vaikeus antaa anteeksi itselleen tai toisille – Rankaisevuus on hyvin yleinen tunnelukko ja kulkee usein käsikynkkää vaativuuden kanssa. Tämä tunnelukko syntyy helposti, jos vanhemmat ovat todella rankaisevia tai moittivia. Kun koulussa et saakkaan kymppiä ja vanhemmat voivottelevat tai moittivat sinua saatuasi “alhaisen numeron”, saatat oppia että et ole tarpeeksi hyvä ja sinua pitää rangaista. – Tämä tunnelukko on hyvin läheinen vaativuuden tunnelukon kanssa. Rankaisua on myös huomiota jättäminen, hyvän asian pois ottaminen, lyöminen, ruokapöydästä pois ottaminen huutamisen vuoksi jne. – Rankaisevuuden tunnelukko on äärimmäisen tuhoava, kun moitit itseäsi menneistä virheistä ja myös “uusista mokista”. Usein tällöin esiintyy todella kovaa itsesyytöstä ja vaativaa käytöstä (kts. vaativuuden tunnelukko). Joskus jopa saadessasi jonkin positiivisen kokemuksen, saatat hylätä sen koska viime kerralla teit virheen ja et ole sen vuoksi tämän asian arvoinen (esimerkiksi mitalin saaminen kilpailussa jossa viime kerralla “mokasit”). – Tätä tunnelukkoa voi olla hankala hoitaa, joskin ei missään nimessä mahdotonta, sillä rankaisevuus on joskus todella voimakas. Pahimmillaan se saattaa jopa viedä itsetuhoisuuden partaalle, johtuen vihasta itseään kohtaan. Toisaalta, rankaisevuus voi kompensaationa ohjautua ulkopuolisia kohtaan, kuten omia lapsia tai puolisoa kohtaan. Jos tunnelukkoa vältellään, pyritään usein lähtemään pois tilanteista joissa kritiikkiä saattaa esiintyä.
Riippuvuuden tunnelukko – ”en pärjää yksin” – Vaikka riippuvuuden tunnelukko kuulostaa aluksi samalta kuin kietoutuneisuus, on näissä kuitenkin selkeä ero. Riippuvuus on patologinen tunne siitä, että ei yksinkertaisesti pärjää ilman muiden apua. Kietoutuneisuudessa taas on kyse tarpeesta jakaa koko elämä jonkun kanssa. – Tämä tunnelukko syntyy esimerkiksi silloin, kun vanhemmat ovat ylihuolehtivia, eivätkä anna lapsen tehdä mitään itse, ilman apua tai selkeää ohjeistusta siitä miten asiat pitäisi tehdä. Tällöin oma päätösvalta jää vähäiseksi tai olemattomaksi. – Voi muodostaa ongelmia oman elämän tärkeiden, ja joskus pienempienkin, asioiden hallinnassa ja päätösten teossa. Kaikki muutokset, myös positiiviset, voivat aiheuttaa ahdistusta, kun kukaan ei ole neuvomassa mitä pitäisi seuraavaksi tehdä. Mikäli tätä tunnelukkoa vältellään, tunnelukosta kärsivä henkilö saattaa vältellä tilanteita joissa joutuisi tekemään omia päätöksiä.
Riittämättömän itsekontrollin tunnelukko – ”teen mitä haluan, milloin haluan!” / – Joskus riittämätön itsekontrolli voi johtua tarkkaavaisuus häiriöistä, kuten ADHD / ADD. Mikäli näin ei ole, voi tämä tunnelukko aiheutua esimerkiksi siitä, että lapsena olet antanut liian helposti periksi asioiden loppuun viemisen suhteen eikä sinua ole kannustettu jatkamaan. Toisaalta on myös mahdollista, että kyseessä on vanhemmilta opittu tapa tehdä asioita nopeasti ja hutaisten. – Tässä tunnelukossa korostuu vaikeus viedä aloitettuja projekteja loppuun saakka, pitkästyminen rutiininomaisiin asioihin, sekä keskittymisvaikeudet. Jos välttelet tätä tunnelukkoa et suunnittele tekemisiäsi yleensä alkua pidemmälle ja saatat helposti jättää opinnot kesken. – Ylikompensointina taas voi esiintyä liian tiukkojen sääntöjen noudattamista ja joustamattomuutta tavoitteiden suhteen.likompensoija taas saattaa laittaa itselleen tiukkoja sääntöjä tai tavoitteita, joihin pyrkii joustamattomasti. Tästä aiheutuu kontrollin menettämisen riski. – Tähän tunnelukkoon liittyy myös rajojen puute, impulsiivisuus, emootioiden hallinnan vaikeudet ja mielihalujen mukaan eläminen. Riittämättömästä itsekontrollista kärsivät saattavat myös unohdella asioita tai olla tekemässä useita projekteja samanaikaisesti.
Suojattomuuden tunnelukko – ”maailma on vaarallinen paikka” ja “ehkä tämä minua vaivaava asia x onkin vakava sairaus” – Suojaamattomuuden tunnelukko liittyy osittain pessimismiin ja saattaakin muodostua esimerkiksi ylihuolehtivien ja pessimististen vanhempien käytöksen seurauksena. Toki myös lapsuusajan sairaudet saattavat vaikuttaa tämän tunteen syntymiseen. Myös vanhemmat jotka stressaavat raha-asioista, voivat edesauttaa tämän tunnelukon syntymistä. – Suojattomuuden tunnelukkoon kuuluu ylenpalttinen huolehtiminen (myös raha-asioista), pelkotilat ja etenkin terveyteen ja onnettomuuksiin liittyvät pelot. Tunnelukossa saattaa esiintyä ylisuojelua itseään tai toisia kohtaan. Tällöin esimerkiksi fyysisten kykyjen parantaminen saattaa jäädä paitsioon mikäli suojattomuudesta kärsivän vanhemman lapsi ei saa kiipeillä tai tehdä muuta “vaarallista”. Paniikkikohtaukset voivat myös liittyä tähän tunnelukkoon. – Vältellessä tunnelukkoa pyrit olemaan ajattelematta huolettavaa asiaa yhtään. Tämä voi johtaa oikean sairauden sivuuttamiseen. Kompensoidessasi tunnelukkoa voit päättää tehdä todella vaarallisia asioita.
Tunnevajeen tunnelukko – ”kukaan ei oikeasti välitä minusta – en saa tarpeeksi rakkautta” – Tunnevajeen tunnelukko saattaa syntyä silloin, kun vanhemmilta ei ole tullut tarpeeksi rakkautta, haleja, rakkauden osoittavia tekoja ja sanoja. Tunnevajeen tiedostaminen voi olla vaikeaa, sillä jos et lapsena ole kokenut tunnetasolla huomatuksi tulemista, ei sen puuttumista myöskään aikuisena ole helppo huomata. Tästä tunnelukosta kärsivät yleensä kokee olevansa yksinäinen tai yksin. Saattaa myös olla, että ymmärretyksi ja kuulluksi tuleminen ovat tunteita, joita harvoin koetaan. – Saattaa aiheuttaa tahallista erakoitumista, jolloin kyseessä on yleensä tunnelukon välttely. Mikäli taas pyrit parisuhteeseen, saatat huomata kokevasi parisuhteiden nopeita kariutumisia ja kylmiä, etäisiä parisuhteita. Voi olla, että käyttäydyt niin, että puolisosi kokee suhteen jatkamisen mahdottomuudeksi etäisyytesi vuoksi. – Kompensoidessasi ongelmaa, voi olla että olet liiankin läheinen ja tunteellinen, joka voi myös aiheuttaa suhteen kariutumisen, kun puolisosi tuntee olonsa suhteessa liian tukalaksi.
Uhrautumisen tunnelukko – ”toisen tarpeet tärkeämpiä kuin minun” / – Uhrautumisen tunnelukko saattaa muodostua eritoten heille, jotka ovat syntyjään herkkiä tuntemaan toisten tarpeet. Myös erittäin tarvitsevat vanhemmat tai muut läheiset, joko sairauksien tai henkisten syiden vuoksi, voivat aiheuttaa uhrautumisen tarpeen tunnetta lapselle. – Uhrautumisen tunnelukosta kärsivä saattaa ajatella tekevänsä asioita toisten eteen vapaaehtoisesti. Valitettavasti tämä voi kostautua, mikäli tunnelukolle antaudutaan täysin. Tällöin suurin osa omasta vapaa-ajastaan tai työ-ajastaan voi mennä toisten auttamiseen, jolloin henkilö voi lopulta väsähtää todella pahasti, kärsien esimerkiksi ärtyneestä suolesta tai päänsäryistä. – Ylenpalttinen antaminen ja auttaminen voi myös iskeä bumerangina takaisin ja aiheutaa kompensaationa sen, ettei tunnelukosta kärsivä auta muita juurikaan yhtään. Kompensaatio saattaa myös näkyä siten, että ottaa arjesta “irtiottoja” aina vähän välillä, jolloin huolehtii tasan vain ja ainoastaan itsestään. Näin ollen järkevää tasapainoa ei ehkä löydy. Toisaalta on myös mahdollista vältellä kaikkia tilanteita, joissa joutuu antamaan tai ottamaan asioita tai neuvoja vastaan.
Ulkopuolisuuden tunnelukko – ”en kuulu mihinkään – olen ulkopuolinen tai erilainen” – Ulkopuolisuuden tunnelukko voi muodostua, jos lapsuudessa huomaa muiden perheenjäsenien olevan selkeästi erilaisia tai jos koulussa / päiväkodissa ei pääse leikkeihin mukaan. Myös autismista tai ADHD:sta kärsivät voivat koeka tätä, jos vanhemmat eivät kykene antamaan tarpeeksi rakkautta mahdollisten ulkopuolisuuden kokemusten vastapainoksi. – Ulkopuolisuuden tunnelukko on todellakin sitä mitä nimestä voisi päätellä – eli tästä kärsivä tuntee itsensä ulkopuoliseksi. Tämän tunteen jatkuessa pitkään, alkaa tunteesta tulla pikemminkin itseään toteuttava “totuus”, johtuen omasta käyttäytymisestä sosiaalisissa tilanteissa. Tästä kärsivä ihminen saattaa tarkkailla itseään jatkuvasti, miettien “mitäköhän minun nyt pitäisi sanoa tai tehdä?”. – Välttely voi tämän tunnelukon kohdalla tarkoittaa sosiaalisten tilanteiden välttelyä, joka voi pahimmillaan jopa johtaa erakoitumiseen. Kompensaationa taas saattaa esiintyä itsetunnon pönkittämistä; “olen erityinen ja muut ovat vähempiarvoisia”.
Vaativuuden tunnelukko – ”olen riittämätön” – Vaativuuden tunnelukko voi juontua esimerkiksi vanhempien vaativasta käytöksestä. Mikäli vanhemmat vaativat lapselta aina siisteyttä, mahtavia kouluarvosanoja tai tietynlaista olemusta, voi lapselle kehittyä tämä tunnelukko. – Koska tässä tunnelukossa tyypillisesti koetaan “mitättömyyttä”, jos ei “tee tarpeeksi”, tuppaa tästä kärsivä polttamaan itsensä loppuun hyvinkin helposti. Koska mikään ei riitä, tuntuu tavoiteltavien asioiden rima nousevan koko ajan, jolloin saaavutettuihin tuloksiin ei tyydytä. Usein rentoutuessaan, vaativuuden tunnelukosta kärsivä saattaa tuntea olonsa turhaksi ja kokee “tuhlaavansa aikaa”. Työnarkomania on yleinen sivuoire tästä. – Kompensaationa taas saatetaan passivoitua – kun kerraan mikään ei riitä, en tee mitään. Välttely taas voi johtaa siihen, että vaativuudesta kärsivä henkilö hakee työpaikkoja ja opiskelupaikkoja, joissa voi pärjätä mahdollisimman vähällä. – Vaativuuden tunnelukko osuu usein myös ympärillä oleviin, jolloin lapsilta, alaisilta, puolisoilta ja ystäviltä vaaditaan todella kovia suorituksia. Näin ollen, tämä tunnelukko voi johtaa esimerkiksi parisuhteiden kariutumiseen.
Vajavuuden tunnelukko – ”olen kelvoton – en ole rakastettava tai sen arvoinen” / pyritään hankkimaan itselleen helposti asioita joilla saa arvoa (raha, asema, vaikutusvalta)
Tunnelukkojen hoidattaminen ja omahoito-ohjeet
Tunnelukkojen hoidossa ei ole mitään yksittäistä, ainoaa oikeaa tapaa tehdä asioita. Jokatapauksessa, näiden asioiden hoitamisessa on otettava huomioon joitakin tärkeitä elementtejä, hoitotavasta huolimatta.
Alla on viiden kohdan lista asioista, joita hoidossa tulisi ottaa huomioon:
Tiedosta tunnelukkojen olemassaolon mahdollisuus Onneksi olkoon! Tämän oletkin jo tehnyt, sillä olet lukenut tämän artikkelin! Tiedostaminen on kaikista tärkein asia, sillä muutoin tunnelukkojen hoitamisessa ei voida edetä
Tunnista omat tunnelukkosi Tämä voi olla jo selkeästi vaikeampaa, sillä tunnelukot ovat usein yhdistyneinä toisten lukkojen kanssa ja jotkut lukoista voivat olla “piilossa” sinulta, vaikka tiedostatkin tunnelukkojen olemassa olon. Hätä ei ole kuitenkaan tämän näköinen! Käytä yllä olevaa tunnelukkolistaa saadaksesi alustavaa ymmärrystä siitä, mikä tunnelukko sinulla voi olla. Voit myös käydä tekemässä tunnelukko testin skeematerapian maisterin, Kimmo Takasen, nettisivuilla.
Hyväksy ja ymmärrä, että tunnelukkojen avaaminen tuntuu epämukavalta Tunnelukkojen “sorkkiminen” aiheuttaa usein tunnelukkojen aktivoitumisen, eli saatat tuntea vihaa, surua, pelkoa tai muuta tunnetta – joskus jopa suhteellisen vahvanakin. Siksi näiden asioiden äärelle mentäessä on hyvä olla turvallisessa paikassa ja joko yksin tai jonkun turvalliseksi kokeman ihmisen lähettyvillä. Toisen ihmisen tuki on eritoten tärkeää silloin kun tunnelukko on todella vahva tai siihen liittyy vakavia lapsuuden traumoja.
Harjoita omahoitoa, jos tunnelukko on “heikko” Omahoitona suosittelen tilanteen hyväksyntää (lue lisää ongelmien hyväksymisen positiivisesta vaikutuksesta), tietoista toisin toimimista tilanteiden tullessa eteen, sekä meditaatiota. On myös erittäin tärkeää miettiä, mistä tunnelukko johtuu – mitä asioita koit lapsena tai nuorena, jotka olisivat voineet johtaa tähän? Entäpä mitä asioita koit aikuisena, jotka olisivat voineet vahvistaa tunnelukkoon liittyvää uskomustasi itsestäsi? Kun selvität näitä asioita, on hyvä tiedostaa, että toisten tai itsesi syyttäminen ei auta, eikä vähennä tunnelukkoa. Mennyt on mennyttä, eikä sitä voi muuttaa. Siihen suhtautumista sen sijaan voi muokata ja tunteiden voi antaa tulla vapaasti, ilman että niihin tarvitsee enää suhtautua negatiivisella, tuhoavalla tavalla.
Hoidata tunnelukkosi mikäli omahoito ei auta tai jos omahoito tuntuu hankalalta, sekä silloin kun tunnelukko on keskivahva tai vahva Tunnelukkojen hoitamiseen voidaan käyttää omahoitomenetelmien lisäksi esimerkiksi emotional freedom techniques (EFT) hoitoja ja skeematerapiaa. Skeematerapia on itseasiassa kehitetty persoonallisuus häiriöiden hoitamiseen, mutta on nykyään käytetty suhteellisen laajasti tunnelukkojen hoitamiseen. EFT taas on tieteellisesti todistettu ja tehokas hoitomenetelmä, jonka avulla voidaan hoitaa esimerkiksi ahdistusta, stressiperäisiä oireita, trauman jälkeistä stressiä ja myös tunnelukkoja. Siksi yhdistänkin ärtyneen suolen hoidossa esimerkiksi EFT:n, meditaation, tunnelukkojen hoidon ja elämäntapaneuvonnan tulosten varmistamiseksi.
Lähteet: 1) https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/1425110/ 2) https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4131311/ 3) https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5096655/ 4) https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3621648/ 5) https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2882379/ 6) https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6121771/